Innovaatioseminaari toi yhteen yritykset ja akateemiset toimijat

Suomalais-venäläisen tiede-ja teknologiakomission yhteiskuntatieteellisen työryhmän vuosittainen syysseminaari järjestettiin 27.10.2016 Helsingin yliopistolla, 16. Aleksanteri-konferenssin yhteydessä.

Seminaarin aiheena oli Suomalaiset ja venäläiset innovaatioympäristöt ja verkottumismahdollisuudet. Professori Riitta Kosonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun CEMATista (Center for Markets in Transition) avasi seminaarin kuvaamalla innovaatioympäristöjen eroa ja toi esimerkiksi innovaatiokehityksen vauhdittajina Suomessa toimineet suuryritykset kuten Nokian. Venäjällä vastaavasti vauhdittajana toimii usein valtio omine toimineen, viimeisimpänä esimerkkinä tuonninkorvausohjelmasta syntyneet innovaatiot.

Keynote-puheenvuoron piti työryhmän venäläisen puolen puheenjohtaja, akateemikko Natalia Ivanova, joka toimii Venäjän akatemian IMEMO-instituutin (Institute of World Economy and International Relations) varajohtajana. Akateemikko Ivanova painotti puheessaan Venäjän innovaation muutostilaa ja Venäjän akatemian uutta strategiaa, jonka tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehitysvarojen osuus bruttokansantuotteesta kahteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Paneelikeskusteluun oli kutsuttu osallistujiksi seuraavat asiantuntijat:

Mika Kautonen, Tampereen yliopiston TASTI-yksikkö (Research Centre for Knowledge, Science, Technology and Innovation Studies)

Irina Dezhina, Skolkovo Institute of Science and Technology

Irina Olimpieva, Centre for Independent Social Research, St.Petersburg

Jan-Erik Nyrövaara, Helsinki Ventures

Sari Federley, TEKES

Jari Saarinen, GIM Oy

Tutkijat Mika Kautonen, Irina Olimpijeva ja Irina Dezhina valottivat innovaatioympäristöjen tilaa Suomessa ja Venäjällä. Erityisesti alueelliset erot painottuivat keskustelussa. Käytännön kokemuksia innovaatioympäristöyhteistyöstä kuultiin muilta osallistujilta sekä TEKES-FASIE rahoituksen puolelta että venäläisten startupien kehityksestä viime vuosina. Jan-Erik Nyrövaaran mukaan venäläisten startupien kehityksessä on nähtävillä kolme vaihetta: ensimmäiset olivat vahvasti akateemiseen tutkimukseen perustuvia tieteellisiä projekteja, seuraavassa vaiheessa tulivat "copycatit" eli länsimaisia sovelluksia Venäjän markkinoille tuottavat yritykset ja vasta viimeisten vuosien ajan on Venäjältä tullut globaalien mittapuiden mukaisia, globaaleille markkinoile alusta asti suuntautuneita yrityksiä. Suomalaisiin yrityksiin verrattuna venäläiset startupit kaipaavat kuitenkin enemmän kaupallista valmennusta ja myös harjoitusta epäonnistumisessa. Jari Saarisen ja GIM Oy:n kokemukset TEKES-FASIE yhteistyöprojektista venäläisen partnerin kanssa olivat myös vastaavanlaisia. Venäläisten partnereiden epävarmuuden sietokyky on heikompi kuin suomalaisilla startupeilla, jotka kehittävät omaa tuotettaan ja palveluaan iteratiivisesti ja nopeasti prototyyppien avulla. Sari Federley TEKESistä kertoi, että pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatusta Suomi-Venäjä partneruuksille perustuvasta TEKES-FASIE ohjelmasta on saanut viiden vuoden aikana rahoitusta jo 20 yritystä ja uusi, kuudes haku on avattu lokakuun puolivälissä.

Suomalais-venäläisen tiede-ja teknologiakomission yhteiskuntatieteellinen työryhmä järjestää seuraavan seminaarinsa syksyllä 2017 Pietarissa.

 

 

 

Tagit: Yritysyhteistyö, Yrittäjyys

Ota yhteyttä

Sivuston ylläpidosta vastaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT (Center for Markets in Transition)

Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto
Kauppakorkeakoulu
Center for Markets in Transition (CEMAT)

Katuosoite

PL 21230 
00076 AALTO

Lapuankatu 2
Helsinki

Ota yhteyttä

Puh. 040 353 8336

cemat(at)aalto.fi

 

Viagra Cialis